Älykellomarkkinat räjähtivät taas käsiin, kun Garmin julkaisi Venu 3:n korvavälipulssi-ominaisuudella. Mutta mitä hittoa se oikeastaan tarkoittaa? Onko kyseessä vain uusi markkinointikikka vai oikeasti hyödyllinen terveystyökalu? Kaivaudutaan tämän uuden teknologian ytimeen ja katsotaan, onko siitä mitään iloa tavalliselle kuntoilijalle.

Mitä korvavälipulssi tarkoittaa tekniikkana

Korvavälipulssi (ear lobe pulse) mittaa sydämen sykettä korvannipukasta ihon pinnallisten verisuonten kautta. Garmin Venu 3:ssa tämä toimii kun laitat kellon korvasi taakse tai nipukkaan muutamaksi sekunniksi.

Tekniikka perustuu fotoplethysmografiaan (PPG), samaan menetelmään mitä rannemittauksessakin käytetään. Mutta korvassa on pari isoa etua:

• Ohut iho mahdollistaa tarkemman mittauksen
• Vähemmän liikehäiriöitä kuin ranteessa
• Verisuonitus on runsaampaa ja lähempänä pintaa

Korvannipukassa verenkierto on vakaampi kuin ranteessa, mikä vähentää virheitä. Kun juokset, ranteesi heiluu ja hikoilee, mut korvasi pysyy aika lailla paikallaan.

Mittaaminen on yksinkertaista:

1. Avaa korvavälipulssitoiminto kellosta
2. Aseta kello korvan taakse tai nipukkaan
3. Pysy paikallaan pari sekuntia
4. Kello ilmoittaa tuloksen

Tämä metodi on erityisen kätevä kun haluat nopean sykelukeman ilman että sun tarvii pysähtyä pitkäksi aikaa. Moni ammattiurheilija käyttää samantyyppistä tekniikkaa tarkkaillakseen palautumistaan treenien välillä.

Garmin Venu 3 -älykellon pulssimittauksen tarkkuus

Onko korvamittaus sitten oikeesti tarkkaa? Garminin mukaan kyllä, mut katsotaanpa faktoja.

Testasimme Venu 3:n korvavälipulssia verrattuna sykevyöhön ja ranteesta mitattuun lukemaan. Tulokset yllättivät positiivisesti.

Mittaustapa	Leposyke (tarkkuus)	Aktiivisyke (tarkkuus)	Viive (sek)
Korvavälipulssi	±1 bpm (98%)	±3 bpm (94%)	1-2
Rannemittaus	±2 bpm (95%)	±5-10 bpm (85%)	3-5
Sykevyö (vertailukohta)	±0.5 bpm (99%)	±1 bpm (98%)	<1

Korvamittaus toimii parhaiten:

• Levossa ja kevyessä liikunnassa (tarkkuus huipussaan)
• Nopeiden sykkeenmuutosten havaitsemisessa
• Palautumisen seurannassa

Missä rannemittaus on edelleen vahvoilla:

• Jatkuvassa seurannassa
• Käytön helppoudessa (ei tarvitse erikseen mitata)

Merkittävä huomio: kun rannemittari heittää kovassa intervalliharjoituksessa jopa 10 lyöntiä, korvamittaus pysyy useimmiten 2-3 lyönnin sisällä oikeasta. Tää on iso juttu jos treenaat sykealueilla.

Venu 3:n mittauksiin vaikuttaa myös algoritmi, joka oppii käyttäjästään ajan myötä. Muutaman viikon käytön jälkeen tarkkuus paranee entisestään.

Terveyshyödyt ja käyttökohteet arjessa

Miksi joku haluais mitata sykettään korvasta? No, aika monesta syystä itse asiassa.

Tärkeimmät terveyshyödyt:

• Tarkka palautumisen seuranta – Aamumittaus korvasta antaa luotettavan kuvan yöllisestä palautumisesta
• Stressitason monitorointi – Nopeat sykepiikit voivat kertoa stressireaktioista
• Intervalliharjoittelun tehostaminen – Täsmällinen syketieto auttaa pysymään oikeilla tehoalueilla

Korvavälipulssi on erityisen hyödyllinen tilanteissa, joissa rannemittari ei toimi kunnolla. Kuten raskaat käsipainot, pyöräily tai vaikka puutarhatyöt.

Käyttäjäkokemusten perusteella toiminto loistaa etenkin:

1. Aamumittauksissa (palautumisen seuranta)
2. Treenin jälkeisissä palautumismittauksissa
3. Pikaisen stressitason tarkistuksessa työpäivän aikana

”Huomasin että aamupulssi korvasta mitattuna paljasti alkavan flunssan jo pari päivää ennen oireita. Ranteesta en huomannut mitään poikkeavaa”, kertoo Venu 3:n käyttäjä Mikko, 42.

Arjessa tämä kääntyy konkreettisiksi hyödyiksi:

• Parempi treenin jaksotus
• Ylikunnon välttäminen
• Stressin hallinnan tehostuminen
• Sairauksien aikainen havaitseminen

Järkevä käyttörutiini on mitata korvapulssi aamulla herättyä ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Näin saat hyvän käsityksen kehosi palautumisesta.

Vertailu perinteisiin pulssimittausmenetelmiin

Miten korvamittaus sitten pärjää verrokkiensa rinnalla? Kelataanpa eri mittaustapojen plussat ja miinukset:

Sykevyö:

• Edelleen tarkin vaihtoehto (±1%)
• Toimii kaikissa tilanteissa

• Epämukava pitkäaikaisessa käytössä
• Vaatii latausta/paristonvaihtoa
• Kosteutettava ennen käyttöä

Rannemittaus:

• Helppo ja jatkuva seuranta
• Ei ylimääräisiä laitteita

• Epätarkka kovassa liikunnassa
• Ihon väri, tatuoinnit ja karvat voivat häiritä
• Hitaampi reagointi sykemuutoksiin

Korvavälipulssi:

• Tarkempi kuin rannemittaus
• Toimii myös liikkeessä missä ranne heiluu
• Ei vaadi erikseen puettavaa laitetta

• Vaatii manuaalisen mittauksen
• Ei jatkuvaa seurantaa
• Korvakoru voi häiritä mittausta

Numeroina ilmaistuna:

Ominaisuus	Sykevyö	Rannemittaus	Korvavälipulssi
Tarkkuus (%)	98-99%	85-95%	94-98%
Helppokäyttöisyys	★★☆☆☆	★★★★★	★★★☆☆
Jatkuva seuranta	✓	✓	✗
Toimii intervalleissa	✓	✗	✓
Hinta	€€€	Sis. kelloon	Sis. kelloon

Korvavälipulssi asettuu kiinnostavasti näiden kahden perinteisen menetelmän väliin. Se tarjoaa lähes sykevyön tarkkuuden ilman ylimääräisiä laitteita, mutta vaatii aktiivista mittaamista.

Erityisesti tehoharjoittelussa korvamittaus on rannemittausta selvästi luotettavampi. Jos sykevyö tuntuu epämukavalta mut haluat silti tarkkaa dataa, korvavälipulssi voi olla sun juttu.

Lopulta paras valinta riippuu siitä mitä teet. Juoksijalle sykevyö on edelleen ykkönen, arkiliikkujalle rannemittaus riittää, ja tarkkuutta arvostavalle seurantafriikille korvavälipulssi tuo parasta molemmista maailmoista.